Taas oli antoisa reissu lähipäiville Hämeenlinnaan. Päähän jäi palion asioita niin uusia kuin vanhojakin, mutta kertaus on opintojen äiti, sanotaan.Uutena minulle tuli automaalit, koska en ole ikinä automaaleihin perhtynyt saatika maalannut autoa.
Eli lähipäivät alkoivat sillä, että asiakkaalta oli tullut ralli mini joka piti maalata kiirreellä ja meidän piti miettiä mitkä kohdat tuli kitata ja mitkä jättää vähemmälle huomiolle.
Tarkasteltuamme autoa tulimme siihen tulokseen että katto vaati ylisiloituksen ja muutama isompi kolhaisu tulisi kitata ,että eivät peilaisi pintakäsittelyn jälkeen.
Itse kittaukseen en ehtinyt ottaa osaa muuta kuin kysymyksien muodossa eli kuivumisajat ja kovettajat sekä paljonko ainetta pitää lisätä ja miten no ehdin sentään hiukan hioa.
Seuraavaksi sitten siirryttiinkin maali maailmaan jossa Jari Kuvaja esitteli meille aluksi suullisesti Sikkenssin tuotteita, pääasiassa auto surfacer uv-kuivuvaa filleriä.
Itselläni, joka ei auto maaleista paljon tiedä jäi käsite filleri vähän oudoksi, mutta jos oikein ymmärsin se on jonkinlainen pohjamaalin täyttävämpi versio. Itse tuote olikin aika mielenkiintoinen koska kustannukset alenivat huomattavasti mm kuivumisajan kerrosten lisäämisen, sekä tuotteen säilyvyyden suhteen. Tosin kuten sanoin en ole automaalari, mutta esim kiven iskeämän korjaukseen tai muihin "paikkamaalauksen"pohjustukseen on tämä tuote nopeutensa vuoksi kannattavampia .
Uv lamppujen hinnat taas saattavat nostaa kustannuksia.

Luennon jälkeen tuli käytännön osuus jossa testattiin mm kuivuvuus ja tarttuvuus auringonvalossa ja siellä mihin ei valo yllä, sekä tietenkin lamppujen valossa(on muuten ainoita ammatteja rock tähteyden lisäksi missä suositellan käytettäväksi aurinkolaseja koska lamput ovat hitsauksen valokaareen verrattavissa teholtaan).
Ja toden totta, jos filleri ei ollut saanut valohoitoa oli se pyyhittävissä tinnerillä pois, mutta missä se oli kovettunut ei tinneri sitä liottanut.
Pohjan jälkeen maalasimme itse värin, joka oli vesiohenteista ja maalattin kolmeen kertaan ensin 100% eli ehjä kalvo sen jälkeen noin 80% harso pinta ja viimeiseksi noin 20% harso jos oikein muistan. Ja tämäkin tuote säästi aikaa kuivumisnopeutensa ansiosta. Viimeiseksi lakattiin pinta kahteen kertaan ensin ohuelti sitten täyteen.
Sikkensin lakat erottuivat siinä, että itse lakkoja oli kolme ja kovettajia vain yksi mikä näin tuote eikä auto maalarin näkökannalta olisi hyvä myös muissakin pintakäsittely aineissa kuin autolakoissa. Happoliina, jolla metalliin asti puhkihiottu pinta pyyhittiin on muistaakseni tulossa myös muuhun metalliteollisuuden pintakäsitteelyyn.
Esittely oli mielestäni antoisa erityisesti kun aihe ei ollut tuttu ja pieniä terminologia vaikeuksia lukuun ottamatta ajatuksia herättävä varsinkin kun pääsi kokeilemaan tuotteen helppoa ja nopeaa levitettävyyttä .
Eli tuote ja esittely olivat tutusmisen ja kuuntelun arvoiset.